Altti Salomäki

Perustulo 500 euroa/kk – katso laskelma!

Laskin auki, mitä tarkoittaisi 500 euron perustulo Suomen valtion ja kuntien budjetissa. Tulos oli niin yllättävä, että toivon teidän löytävän laskuvirheen.

Laskelma perustuu tulomalliin, jossa jokaiselle yli 15-vuotiaalle muualla kuin vanhempiensa luona asuvalle maksetaan 500 euroa perustuloa kuukaudessa. Alle 15-vuotiaalle maksetaan perustuloa 115 euroa kuukaudessa. Perustuloa maksetaan jokaiselle tuloista ja tilanteesta riippumatta.

Perustulo korvaa seuraavat tuki- ja tulomuodot: korkea- ja keskiasteen opintoraha, lapsilisä, taiteilija-apuraha, työttömän peruspäiväraha ja työmarkkinatuki sekä toimeentulotuen perusosa. Nämä kaikki korvautuvat 500 euron perustulolla paitsi lapsilisä, joka korvautuu 115 euron perustulolla.

Näin ollen esimerkiksi opiskelijoiden toimeentulo paranee nykyisestä opintorahasta. Lapsilisät laskevat hieman perheissä, joissa on enemmän kuin kolme lasta, mutta muilta osin nykyinen tukien taso pysyy pääsääntöisesti ennallaan.

Lisäksi laskelmassa sellaiset valtion ja kuntien maksamat tulomuodot, jotka ovat nykyisellään yli 500 euroa kuukaudessa, kuten kansaneläke, korvautuvat ensimmäisen 500 euron osalta perustulolla. Pelkkää kansaneläkettä saava henkilö saa siis jatkossa perustuloa ja kansaneläkettä yhteensä nykyisen kansaneläkkeen verran. Muita tällaisia tulomuotoja ovat vanhempainpäivärahat, työeläke sekä sairauspäiväraha, joiden määrää pudotetaan perustulon verran.

Muut tukimekanismit kuten asumistuki säilyvät ennallaan. Perustuloa ei makseta varusmiespalvelusta tai siviilipalvelusta suorittaville.

Luvut perustuvat vuoden 2012 valtion talousarvioesitykseen, sekä osin vuoden 2010 tilastotietoihin. Tietolähteinä ovat tilastokeskus, valtiovarainministeriö sekä kuntaliiton verkkosivut.

 

Perustulon kustannukset

 

Perustulon maksaminen jokaiselle Suomen kansalaiselle edellä kuvatuin ikäkriteerein maksaa yhteensä 26 604 782 988 euroa (26,6 miljardia) vuodessa.

 

Perustulon rahoitus verotusta muuttamalla

 

Perustulo rahoitetaan muuttamalla ansiotulojen verotusta seuraavalla tavalla. 

Perustulo on kokonaan verotonta tuloa. Lisäksi henkilö saa ansaita verovapaasti perustulon päälle 500 euroa kuukaudessa. Verovapaan ansiotulon raja vuodessa on siten 12 000 euroa.

Ylimenevältä osuudelta maksetaan 40% veroa kokonaistuloista riippumatta. Korkein ansiotulojen veroaste on siten 40%. Vero sisältää sekä valtion ja kunnan verot sekä työntekijän pakolliset sairausvakuutusmaksut.

Todellinen veroaste eri tuloluokissa on tällöin esimerkkiansiotuloilla

 

Tulot 17 311€ vuodessa, veroaste 12,27%

Tulot 28 008€ vuodessa, veroaste 22,68%

Tulot 38 292€ vuodessa, veroaste 27,46%

Tulot 57 397€ vuodessa, veroaste 31,63%

Tulot 118 763€ vuodessa, veroaste 35,96%

 

Lukuja tarkastellessa on huomioitava, että palkansaajan keskibruttoansio nousee samalla 6000 eurolla vuodessa.

Tämä huomioon ottaen nettoansiot jääjät kaikissa tuloluokissa 118 763 euron vuosiansioihin saakka nykyistä korkeammaksi. Vasta tämän jälkeen keskiarvoinen veroaste alkaa nousta kohti 40%:a, kun nykyisin korkeimmassa tuloluokassa efektiivinen veroaste on keskimäärin tätä alempi.

Mikäli perustulo laskettaisiin suoraan nykyisten ansiotulojen päälle, tällä veromallilla kerättäisiin yhteensä 34,95 miljardia euroa.

Koska nykyisissä ansiotuloissa on kuitenkin mukana erilaisia veronalaisia etuuksia, jotka korvautuvat kokonaan tai osittain perustulolla, laskelmasta on kuitenkin poistettava näiden vaikutus 1,581 miljardin euron laskennallisella korjauserällä.

Näin ollen tuloveroja kerätään yhteensä 33 365 375 871 euroa (33,37 miljardia euroa). Verokertymä kasvaa tällöin nykyisestä tasosta 9,80 miljardia euroa. 

 

Perustulon vaikutus nykyisiin julkishallinnon menoihin

 

Perustulon korvatessa edellä kuvatut sosiaalietuudet näiden aiempien etuuksien kustannusvaikutus tulee huomioida poistamalla ne julkisista menoista. Näiden etuuksien määrä on laskettu alla. 

Työläke (ensimmäiset 500 eur / kk)

7 301 400 000

Lapsilisä

1 483 000 000

Työttömän peruspäiväraha ja työmarkkinatuki

1 224 000 000

Toimeentulotuen perusosa (kunta + valtio)

1 200 000 000

Kansaneläke (ensimmäiset 500 eur / kk)

504 600 000

Vanhempainrahat (ensimmäiset 500 euroa)

490 832 387

Sairauspäiväraha (ensimmäiset 500 euroa)

391 739 130

Opintoraha korkeakoulut

200 000 000

Opintoraha keskiaste

137 000 000

Apurahat taiteilijoille

13 391 000

Yhteensä

12 945 962 517

Perustulon myötä on oletettavaa ja suorastaan vaadittavaa, että julkishallinnon erilaisten tukien käsittelyyn ja maksatukseen liittyvät kustannukset vähenevät. Alla olevassa taulukossa on kuvattu näiden hallinnollisten tehtävien vähentämisellä saatavat kustannussäästöt.

 

Kuntien sosiaalihuollon henkilöstövähenys 70%

3 675 006 000

KELAn henkilöstövähennys 20%

70 006 000

Verohallinnon kustannusten vähennys 10%

50 000 000

Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenojen leikkaus 20%

36 600 000

Työ- ja elinkeinoministeriön hallintomenojen leikkaus 20%

11 000 000

Sosiaali- ja terveysministeriön hallintomenojen leikkaus 20%

7 832 600

Yhteensä

3 850 444 600

 

Laskelmassa on oltava perustavaa laatua oleva virhe

 

Edellä kuvatuin luvuin päästään lopputulokseen (9,8+12,95+3,85 = 26,6 miljardia), jossa 500 euron perustulo voidaan toteuttaa nostamatta verotusta, nostaen samaan aikaan opiskelijoiden toimeentuloa ja samalla säilyttäen asumistuki ja muutkin laskennassa mainitsemattomat tukimuodot ennallaan.

Lisäksi laskelma ei ota lainkaan huomioon välillisiä hyötyjä kuten harmaan talouden vähenemistä ja tehtyjen työtuntien määrän kasvua helpomman pätkätyön vastaanottamisen takia.

Tulos ei voi pitää paikkaansa. Siksi toivonkin että löydät, missä kohdassa olen tehnyt laskuvirheen tai käyttänyt väärää lähtötietoa. Ja vaikka laskelma olisikin oikein, se ei ole toteutettavissa. Verotus on mallissa vasemmistolle liian alhainen, kokoomusnuoret tikahtuisivat kiukkuunsa, hallintoalan ammattiliitto ei voisi koskaan hyväksyä vähennystoimenpiteitä, päättävät virkamiehet ja poliitikot vastustaisivat omiin organisaatioihinsa koskemista ja palkkaisivat vähennysten tilalle tuplasti lisää väkeä.

Näin ollen tämä laskuharjoitus on juuri sitä – harjoitus. Kuten kaikki korjausehdotukset julkishallinnon maailmassa ovat.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

28Suosittele

28 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (103 kommenttia)

Pekka Heliste

Ainakin tuo kuntien sosiaalitoimen henkilöstösäästö tuskin pitää paikkaansa esim vanainkotien henkilökunta ei tee etuuspäätöksiä , ei myöskään lastenkotien henkilöstö

Käyttäjän Punakuono kuva
Petteri Olander

Samaa mieltä tuosta sosiaalitoimen henkilöstövähennyksestä.
Nykyiset toimeentulotuen asiaakkaat olisivat myös jatkossa asiakkaina,
lääke-,sähkö-,lääkärilaskut,harkinnanvaraiset tuet jne.

Mutta muuten näyttää lupaavalta,eli siinä on laskuvirhe:)

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

Verotus ei kiristy, jos jaetaan yhtä paljon kuin ennenkin. Opiskelijoiden tulotason parantuminen mahdollistuu olettamillasi säästöillä hallinnollisista tehtävistä. Oletko huomioinut, että jos nämä säästöt toteutetaan passittamalla julkisektorilta porukkaa työttömäksi, niin verotulot pienenevät?

Käyttäjän alttisalomaki kuva
Altti Salomäki

En ole huomioinut, koska oletus on ollut että he eivät jää elämään perustulon varassa vaan hankkiutuvat töihin.

Jutsu Mäkinen

Viranhaltijat töihin? :D
Ja lehmätki lentää.

Lauri Korhonen

Kaipaamasi virhe löytyi. Mihin he muka hankkiutuisivat töihin?

Markkinoille tarvitaan hyviä tyyppejä jotka sopeutuvat nykyaikaiseen työyhteisöön.

Käyttäjän akv kuva
Alpi Virtanen

Lisätään tähän reipas elinkeinopolitiikan (elinkeinohin vaikuttavan lainsädännön) liberalisointi, niin varmasti saadaan Suomeen paljon uusia yrityksiä. Osalle uusista yrityksistä valtio voisi sitten vuokrata näitä vapautuvia tiloja ja tehdä tiliä sillä. Paljon virastoja on aivan kaupunkien keskustoissa. Siinä loistavia uusien hotellien paikkoja pikku remontilla.

Valtion budjetissa on tulopuolella osasto 13
KORKOTULOT, OSAKKEIDEN MYYNTITULOT JA VOITON TULOUTUKSET

Tämä on nyt arvoltaan noin 2 miljardia. Tämä on yksi niistä tuloalueista joiden kasvattamiseen tulisi asettaa erityistä tarmoa. Myös tämän osaston osuuden kasvattamista budjetin loppusummaa pienetämällä tervehtisin ilolla. Vapauden lisääminen yhteiskunnassa olisi hyvä keino tähän. Huomautan vielä, että vapauden lisääminen tarkoittaa myös vastuun palauttamista ihmisillä. Nythän Suomessa henkilön valinnoista ovat vastuussa lopulta kaikki muut, paitsi henkilö itse.

Käyttäjän alttisalomaki kuva
Altti Salomäki

...ja kun perustulo vielä alentaa kynnystä ryhtyä yrittäjäksi niin kokonaistuottavuuden kasvu on taattu.

Käyttäjän akv kuva
Alpi Virtanen

Perustulo oletettavasti alentaa yhtä kynnystä, mutta ei puutu haitalliseen valtiolliseen sääntelyyn eri aloilla. Esim vaikka taksiluvat ja niiden määrä kiintiöt tai erinäiset yliampuvat säännökset majoitus-, ja ravintola-alalla, jotka pakottavat useissa kohteissa aloittavan yrittäjän yli kalliiseen remonttiin, jotta toimintaa tiloissa saa ylipäätään järjestää.

Ei yhden hyvän uudistuksen tule saattaa meitä niin kylläisiksi, että muihin epäkohtiin ei voi puuttua. Vapaampi taksiyrittäjyys muuten varmasti toisi säästöjä kunnille. Lakiin perustuva monopoli on talouden syöpä.

Käyttäjän heikkituhkanen kuva
Heikki Tuhkanen

Opiskelijoiden tulotason parantuminen vähentää opiskelijoiden työssä käynnin painetta ja mahdollistaa nopeamman valmistumisen. Opiskelijoiden miehittämiä työpaikkoja vapautuu muulle syrjäytyneistölle ja tilanne tältä osin paranee.

Käyttäjän samitikkanen kuva
Sami Tikkanen

Julkissektorin työntekijät eivät ole nettoveronmaksajia.

Käyttäjän SimonWahlroos1 kuva
Simon Wahlroos

Eivät välttämättä pienene jos minimipalkkaa ja palkan sivukuluja pienennetään, jolloin yrittäjillä on varaa ottaa enemmän työntekijöitä.

Käyttäjän alttisalomaki kuva
Altti Salomäki

Paljonko tuosta sosiaalitoimen henkilöstöstä pitäisi laskea mukaan?

Käyttäjän kangaro kuva
Ros-Britt Kangas

Mietin voisiko säästö Kelan puolella olla suurempaa kuin laskussasi, kun ajattelee että opintotuen ja lapsilisän piirissä on paljon asiakkaita, ja jokaiseen päätökseen, puhumattakaan opintotukeen liittyvä tuloseuranta ja takaisinperintä?

Käyttäjän alttisalomaki kuva
Altti Salomäki

Mahdollisesti voisi, joskaan Kelan konttoriverkostoa ei todennäköisesti voitaisi merkittävästi supistaa. Kokonaismittakaavassa Kelan omien toimintakulujen osuus on toki melko pieni.

Käyttäjän alttisalomaki kuva
Altti Salomäki

Käytännössä tuo sosiaalihenkilöstön kustannussäästö vastaa noin 5%-yksikköä tuossa 12000 euron ylimenevässä osuudessa. Eli jos vähennys jää pienemmäksi niin veroja tulee nostaa vastaavasti. Vaikutus ei ole kovinkaan dramaattinen tuloluokassa alle 100 000 euroa vuodessa.

Muuttujia voi myös helposti säätää niin että prosenttia nostetaan ja samalla nostetaan verottoman tulon rajaa. Veromallista voidaan tehdä myös lievästi progressiivisempi.

Lopputuloksena on kuitenkin aina pieni- ja keskituloisten verotuksen säilyminen ennallaan.

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

Verottoman tulon ja tasaveron yhdistelmä on monessakin yhteydessä esitetty vaihtoehtona rahoittaa perustulo. Perustulon ja veroprogression laskentatavan yhteys ei ole kuitenkaan millään tavalla sidoksissa. Perustulo ei sinänsä nosta tai laske kokonaiskuluja.

Jouni Valkonen

Ei tuloksesi pidäkään paikkaansa, koska perustulon hinta ei ole 26 miljardia euroa, vaan noin 3 miljardia euroa jos sitäkään. Perustulo voidaan näet toteuttaa myös negatiivisena tuloverona, jolloin perustulo vähennetään suoraan verotuksella, joten perustuloa ei makseta pienituloisille kuin käteisellä.

Tämä tosin laskee jonnin verran veroastetta, joten päästään liki samaan, kuin mitä laskeskelit. Näiden hahmottaminen on kuitenkin hankalaa.

Toinen virhe minkä teit laskuissasi, ettet huomioinut sitä, että talousvasvun myötä verotulot kasvaa noin miljardilla eurolla vuodessa. Joten käytät vanhentuneita lukuja. Perustulon määrää voitaisiin nostaa 20 eurolla/kk jokaisena vuonna (olettaen että päästään joskus lamasta yli, jos siitä ilman perustuloa edes pääsemme yli.)

Mitäs vielä, niin unohdit dynaamisia vaikutuksia. Ensinnäkin perustulo lisää keskituloisten ostovoimaa oleellisesti, joten myös alvin tuotto kasvaa. Perustulo lisäisi noin 20 miljardilla kansalaisten ostovoimaa, joten alvin tuotto kasvaisi noin 2-4 miljardilla maltillisesti arvioituna.

Lisäksi moni nykyisin tuottamatonta työtä tekemä korkeasti koulutettu motivoitunut valtion virkamies voitaisiin siirtää tuottavan työn ääreen. Samoin perustulo mahdollistaa pienituloisille pätkätöiden tekemisen. Nämä kaikki lisää tuottavuutta kenties miljardin tai parin verran. Koska perustulo lisäisi kotimarkkinoiden kysyntää oleellisesti, niin lisäisi tämä myös työpaikkojen määrää, joten työn tuottavuus kasvaisi.

Yleisestikin kansantalous on kompleksinen systeemi, ettei sitä voida ihan noin suoraviivaisesti laskea, koska kaikki vaikuttaa kaikkeen. Pitäisi ymmärtää, että kansantalous perustuu rahan kiertoon, eli staattisten laskujen tekeminen ei ole kovin mielekästä jos rahan kiertoa muutetaan perustulolla. Joten teit paljon virheitä laskuissasi. ;^)

Käyttäjän akv kuva
Alpi Virtanen

On väärin perustaa laskelmia oletukselle talouskasvusta. Suurempi riski on mennä pieleen. Laskelma nolla kasvullakin voi osoittautua liian optimistiseksi, jos tässä lamaa vielä syvennetään.

Talouden kasvaessa on sitten mielekkäämpää nauttia oletteua paremmasta tuloksesta, kun kaikkea hyvää ei ole ulosmitattu jo alkujaan laskemalla malli talouskasvun varaan. Maksellaan sillä hyvällä vaikka valtion velkaa pois, kunhan se velkaantuminenkin ensin saaataisiin pysähtymään.

Käyttäjän alttisalomaki kuva
Altti Salomäki

Pyrin tarkoituksella välttämään johdannaisvaikutusten huomioon ottamista, koska opponoin ensisijaisesti väitettä "perustulo maksaa 27 miljardia".

Laskelmassa on myös asian konkretisoimisen helpottamiseksi käytetty vain nollasummapeliin tähtääviä plus- ja miinuslaskuja ja jätetty huomiotta kotimarkkinoiden kysynnän kasvun vaikutus verotuloihin ja työttömyyteen, joiden vaikutuksen asettaisin itsekin johonkin 1-2 mrd euron paikkeille.

Jouni Haimi

Kaima hei alkaa näyttämään siltä että te perustulon ajajat ehkä teette sen väärilläperusteilla ja laskelmilla.

Käyttäjän akv kuva
Alpi Virtanen

On tämä kuienkin yksi parhaista harjoitelmista, jota on nähty tällä palstalla tämän parin päivän aikana. Harjoitelmaan voisi lisätä myös asumistuen neliörajojen poiston, jolloin asumistuen markkinoita väärisätävä vaikutus edes hieman laimenisi. Toisin sanoen määritetään vain maksimi menot mitä hyväksytään tietyn kokoiseen asuntoon ja, jos muuttaa isompaan, kuin suurin hyväksytty, saa saman tuen kuin suurimpaa hyväksyttyyn, mutta tuki ei pienene niinkuin nyt, jolloin tietyn kokoisten asuntojen kysyntä vääristyy kaksinkertaisesti.

Lisäksi joku byrokraatteja vähentävä ratkaisu on keksittävä, sillä ei ole kestävä taso tämä, jossa joka neljäs työläinen on julkisella puolella. Olisiko jollain laskelmaa siitä, mikä on yksittäisen byrokraatin poistamisen säästö suhteessa vero "menetykseen"? Eikös kulut byrokraatista kuitenkin ole suuremmat, kuin veroinaan takaisin tuomansa arvo?

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Jos yhden byrokraatin bruttopalkka on kuukaudessa 2500-4000 euroa, se tekee 30 000 - 48 000 euroa vuodessa palkkamenoina. Joku sanoi, että kertomalla bruttopalkan luvulla 1,5 tai 2, saa työntekijän todelliset kustannukset työnantajalle. Tällöin yhden byrokraatin vuosittaisen kustannukset ovat valtiolle/veronmaksajille n. 45 000 - 96 000 euroa.

1000 byrokraattia maksaa siten valtiolle/veronmaksajalle n. 45-96 miljoonaa euroa vuodessa.

100 000 byrokraatin vähentäminen olisi jo kunnianhimoinen tavoite ja silloin valtio/veronmaksaja säästäisi jo 4,5 - 9,6 miljardia vuodessa.

Julkisella sektorilla työskentelee 27 % työvoimasta. Kuntasektorilla on 507 000 ja valtiolla noin 149 000 työntekijää. (Wikipedia)

Käyttäjän alttisalomaki kuva
Altti Salomäki

Yhden julkishallinnon virkamiehen palkka- ja sivukulut vuodessa ovat keskimäärin 33 000 euroa. Tämän päälle pitää laskea toimisto-, työväline-, tietotekniikka- ym kustannuksia joitakin tuhansia euroja. 37000 per vuosi on varmaan aika käypä luku.

Käyttäjän Taksari kuva
Jani Pulkki

33000e+eläkemaksu 23,3% josta työnantajan osuus 18,15%, sairasvakuutusmaksu 2,12% ja työttömyysvakuutusmaksu 3,45%=n.41000euroa. Arvonlisäverollisessa toiminnassa summiin täytyy lisätä alv prosentti, mutta valtion ja kuntien toiminnassa ei.

Pekka Heliste

Saahan tuo Wahlrooskin sosiaaliapua 300000 euroa vuodessa, maataloustuki kun on köyhän viljelijän tulontäydennystä.

Eniten tulonsiirtoja saadaan tuloluokassa 40000-59999 ja toiseksi eniten tuloluokassa yli 140000 euroa

Vähiten tulonsiirtoja saatiin taas tuloluokassa alle 15000 euroa

Varmaan noita tukia käytetään väärin kaikissa tuloluokissa, mutta kokoomuslainen propaganda hyökkää vain kaikkein pienituloisimpien kimppuun

Juhani Putkinen

Kiitoksia Altille hyvästä artikkelista.

Tukiaisviidakkoa on karsittava ja kannustettava ihmisiä tekemään töitä.

Moni nuori jää käyttämään hyväksi liian hyviä tukiaisia ja syrjäytyy.

Jouni Valkonen

näin, ongelma tosin ei ole liian hyvissä tuissa vaan tukien menetyksessä. Jos olet työtön ja otat vastaa 400 euron osa-aikaisen pätkätyön, niin todellinen veroprosentti nousee työstä yli sadan! Eli käteen jää vähemmän kuin ollessasi työtön.

Jos tähän lasketaan myös sossun asumistuen menetys, niin päästään reilusti yli sadanprosentin verotukseen. Tämähän nykysysteemin ongelma on. Ei siis ole mikään ihme jos porukka syrjäytyy.

Juhani Putkinen

Eli käytännössä tukiaiset ovat liian hyviä kun jäädään elämään tukiaisilla eikä mennä töihin.

On parempi käydä töissä pienelläkin palkalla kuin syrjäytyä elämään tukiaisilla. Kun tekee ahkerasti ja hyvin työnsä, niin on mahdollista edetä urallaan aina parempiin töihin ja sitä myöten paremmille ansioille.

Jouni Haimi

Voisiko tuon asian korjata palautamalla noihin tukiin piene liukuman joka oli aikoinaan muistaakseni joskus oli peruspäivärahassa sellainen liukuma että pystyit tekemään töitä oliko se nyt jopa 750 markan edestä ennekuin alettiin noiden tukiensovittaminen(muistin mukaan voin olla väärässä)

Samuli Saarelma

Laskelmasi ainoa vika on optimistinen kuva siitä, miten perustuloon siirtyminen vähentäisi muita valtion ja kuntien menoja kuin niitä suoria tukia, jotka se korvaa. On mahdollista, että niitä muitakin säästöjä tulisi (samoin kuin on mahdollista, perustuloon siirtyminen johtaisi talouskasvun nopeutumiseen ja maksaisi sitäkin kautta itsensä), mutta ensimmäisessä iteraatiossa ei minusta ole järkeä lähteä tällaisist optimistisista oletuksista liikkeelle. Etenkään, kun ne henkilöstövähennykset eivät missään tapauksessa toteutuisi välittömästi perustuloon siirryttäessä, vaan ehkä vasta pidemmän ajan kuluessa.

Mainitsit, että noiden poistaminen nostaisi veroprosenttia 5%-prosenttiyksikköä. 45%:n veroaste on aika lähellä sitä, mitä olen yleensä nähnyt 500:n euron perustulon vaativan, eli todennäköisesti olet aika lähellä oikeaa lopputuloksesi kanssa.

Joka tapauksessa, jos haluat tiukasti pitää kiinni niistä säästöistä, niin sinun pitäisi ylimalkaisten lukujen heittämisen sijaan osoittaa ne työtehtävät, jotka perustuloon siirtyminen tekisi tarpeettomiksi ja sitä kautta tuottaisi säästöjä. 70% kuntien sosiaalipuolen henkilöstömenoista kuulostaa minusta aika järkyttävältä. Onko kunnissa tosiaan noin suuri osa porukasta sitoutunut vain erinäköisten tukien sumplimiseen todellisen sosiaalityön (esim. vanhushoito) sijaan? Sitä paitsi ehdotuksesi ei tainnut edes sisältää asumistukea, joten sitä pyörittävät kuntien viranomaiset tarvittaisiin edelleen.

Käyttäjän alttisalomaki kuva
Altti Salomäki

Sosiaalipuolta sivuttiin jo ensimmäisissä kommenteissa ja niissä todettiin 70% yliarvioiduksi. Laskelman tekemisen haasteena on se, että avointa tietoa julkishallinnon henkilöstörakenteesta ja tehtävänimikkeistä ei ole saatavilla kootusti mistään muutoin kuin otsikkotasolla. Ja kun iteroi suoraan sosiaalihuolto-otsikolla niin sen alla ilmeisesti ovat kaikki vanhainkotien, vanhuspalveluiden ja koulukotien työntekijät.

Tosin uskon ja melkeinpä väitän, että jos lähtötieto vain jossakin on saatavissa, pystyn keräämään konkreettisen ehdotuksen henkilöstön vähennyksistä. Oma päälinjaukseni on, että suorittavasta tasosta ei karsita muutoin kuin hakemusten käsittelystä. Päällikkö-, kehitys-, koordinointi- ja assistenttivirkoja on karsittavissa.

Asumistuki on rajattu ehdotuksesta ulos, koska aiemmissa aiheen keskusteluissa Usarissa on argumentoitu sillä, että 500 eurolla ei voi yksin elävä tulla toimeen, koska asuminen maksaa jo enemmän. Tässä käsittelemättömiä tukia pitää toki voida suoraviivaistaa yhtä lailla, mutta niissä siirtymävaiheesta tulee paljon hankalampi.

Samuli Saarelma

Olen samaa mieltä, että ensimmäisessä iteraatiossa ei asumistukea kannata ottaa mukaan, koska muutos nykysysteemiin olisi liian iso. Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että pitkällä tähtäimellä asumistukikin pitäisi kyllä perustuloon sisällytää.

Sen kannustinongelmat ovat vähän samanlaisia kuin perustulonkin. Ihmiset eivät ota huomioon asumisensa todellisia kuluja, jos joku muu maksaa niistä suuren osan. Muutto halvempaan, mutta mahdollisesti hieman epämukavampaaan (kimppa-asuminen, kauempana keskustasta, pienempi) ei juuri kannusta, jos siitä koituva säästö valuu pääosin tukia antavan taskuun.

On muutenkin minusta keinotekoista valita yksi kulutusmuoto (asuminen) sellaiseksi, että sitä tuetaan erityisesti. Joku ihminen voi arvostaa vaikka hyvää ruokaa, mutta olisi valmis tinkimään asumismukavuudesta tämän hyväksi. Asumistukisysteemissä kuitenkin jokainen euro, jonka tingit asumismukavuudessasi tuo vain osan siitä omaan taskuusi (toimeentulotuen kohdalla nolla euroa).

Ja lopuksi, asumistuessa on tietenkin sama ongelma kuin muissakin nykytuissa, eli koska se on riippuvainen tuloista, se on omiaan luomaan kannustinloukkua. Systeemissä, jossa olisi asumistuki+perustulo ja tasavero, olisi matalatuloisella edelleen korkeampi efektiivinen marginaalivero kuin keski- ja korkeatuloisella.

R. Tyyne Kuusela

"Vika" on lähinnä siinä, että tuo 500 € on liian pieni summa ja vähemmän kuin mitä jo saa. 800 olisi minimitulo, verotuksen 0-kohta pitäisi olla jossakin 1500 €:n paikkeilla. En tarkoita tässä nyt kansalaispalkkaa, vaan negatiiviselle pienillä tuloilla menevää progressiokäyrää. Kaikki tulot pitäisi panna samalle KÄYRÄLLE, jonka mutkia sitten Eduskunta säätää vuosittain, ja poliitikot jopa tietäisivätkin silloin, mitä kulloinkin päättävät!

Näitä laskuja on tehty kymmeniä vuosia, ja tulos on aina ollut suurin piirtein sama. Muistan esimerkiksi yhden konetekniikan professorin mallin, joka oli yliopiston henkilökuntalehdessä. Ehkä vika on ollut siinä kestoperustelussa, että "tämä ei muuta mitään", kun sitä byrokratian vähentämistä ja että poliitikot kuten jaanat todella tietäisivät, mitä kulloinkin päättävät, ei saa sanoa ääneen.

Käyttäjän akv kuva
Alpi Virtanen

Jäikö huomiotta, että asumistuki oli jätetty tämän ulkopuolelle. Se siis olisi edelleen olemassa.

R. Tyyne Kuusela

Minimitulon pitäisi olennaisesti vähentää asumistuen tarvetta, joka on osin tulonsiirto vuokranantajille.

Käyttäjän akv kuva
Alpi Virtanen

Asumistukikin kaipaa uudistamista ja tällaiset olisi luontevaa tehdä yhtä aikaa. Silloin voitaisiin hyvin muuttaa balanssia asumistuen ja muun turvan eli tässä tapauksessa perustulon suhteen. Asumistuen sisällyttäminen kokonaan perustuloon tekisi siitä liian suuren.

Lisäksi perustuloon olisi hyvä sisälyttää jokin mekanismi, millä sen maksatusta valvottaisiin niin, että saajat ovat Suomessa. Emme saa muodostaa systeemiä, jossa henkilö ostaa lentoliput Thaimaahan, irtisanoutuu töistä ja muuttaa kaakkois-Aasiaan elämään herroiksi 500-750 euron perustulolla. Uskokaa pois se on turisti alueiden ulkopuolella kova raha.

Juho Jäppinen

Mitäs merkitystä sillä on, missä perustulon saaja aikaansa viettää?

R. Tyyne Kuusela

Suomi voi yhdistää sen vain Suomen verotukseen.

Erkki Niemi

Ei kai noissa laskelmassa mitään suurta virhettä ole. Minä olen päätynyt kansallisosinkokäsitteeseen. Siinä kaikki on tasapainossa ilman laskelmiakin. Kirjoitin asiasta kommentin pari päivää sitten koskien Männistön ehdotusta. Talouselämä-lehti arvioi erilaisia perustulomalleja vuosia sitten ja silloinen päätoimittaja Pekka Seppänen piti kovasti mallistani.

Käyttäjän alttisalomaki kuva
Altti Salomäki

Erkki, löytyykö tuosta aiheesta tietoa netistä?

Erkki Niemi

Siihen aikaan tekstit eivät olleet vielä digimuodossa. Koetan katsoa mitä saisin aikaan.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Tuota taiteilijoiden apurahaa en oikein tajua, sillä sehän on verrattavissa työpalkkaan kuten muutkin apurahat.

Vai oletko sitä mieltä että nimenomaan taiteilijoille myönnettävät apurahat ovat jollain tavoin vastikkeetonta sosiaalitukea?

Entä opintoraha, onko sekin vastikkeetonta sosiaaliapua? Eikö tarkoitus ole elää opintojen ajan eikä olla töissä ansaitsemassa elantoaan, mitä tuon kokoinen opintoraha ehdottomasti edellyttäisi?

Käyttäjän alttisalomaki kuva
Altti Salomäki

Mark, kauan kestikin ennen kuin joku tarttui apurahakohtaan. Sen kustannusvaikutushan on kokonaisuudessa aika merkityksetön. Kyse on tasapuolisuudesta eri taiteentekijöiden kesken ja apurahojen myöntämisen hallinnollisesta määrästä suhteessa myönnettävään apurahamäärään.

Palkaksi tarkoitetusta apurahamallista voidaan mielestäni luopua ja kohdentaa taiteen avustuksia erilaisten hankkeiden kustannuksissa avustamiseen. Myönnän toki auliisti, että tämä oli yksi niistä tarkoituksellisista täkyistä jotka kylvin tuonne tekstin sekaan keskustelun aikaansaamiseksi.

Sitten opintoraha. Miksi opintoraha olisi mielestäni vastikkeetonta sosiaaliapua, kun näin olet päätynyt tulkitsemaan? Nykyinen opintoraha on suurimmillaankin paljon pienempi kuin 500 euron perustulo. Eikö siis olisi opiskelun kannalta paljon parempi, kun opiskelijatkin saisivat kaikille taattavan minimiansion ilman, että ansiosta pitää opintotueksi nimeämällä tehdä jotenkin yhteiskunnallisesti hyväksyttävämpää?

Eivät opiskelijat opiskele opintotuen takia eivätkä työttömät hae työtä työttömyyskorvauksen saadakseen. Tukea maksetaan, jos muita tuloja ei ole eikä niitä ole mahdollista itse hankkia. Jos nykykustannuksella perustoimeentulo voidaan taata ilman valtion päätösrumbaa ja viivytyksiä, miksi ilman hekemusta jatkossa saadut tulot muuttuisivat hetkessä sen vastikkeettomammiksi kuin tähänkään saakka?

Käyttäjän heikkituhkanen kuva
Heikki Tuhkanen

Hyvä harjoitelma. Tässä toinen:

500 euron kansalaisosinko rahoitetaan laajentamalla verotuspohjaa rajusti. Kaikelle rahansiirrolle yleinen ja yhtäläinen rahansiirtovero (Tobinin vero). Jokaisesta rahan siirrosta maksettaisiin sopiva prosentti (pitäisi laskea kansantalouden rahansiirtotapahtumista) pankeista automaattisesti valtion kassaan ja kaikki muu verotus joitakin ohjaus- ja haittaveroja lukuunottamatta poistettaisiin. Veronkierto, maksamattomat verot ja veroilmoitukset jäisivät historiaan. Kaikki harmaa- ja rikollinen talous tulisi automaattisesti verotettavaksi. Ruohonjuuritason basaaritalous ja yrittäminen räjähtäisi kasvuun ilman byrokratian painolastia. Kaiken pätkä- ja silpputyön tekeminen olisi kannattavaa. Kasinokuplatalouskin tulisi hiukan hillittyä.

Kun fyysisen käteisen määrää rajoitettaisiin, niin ei jäisi kummoistakaan käteistaloutta verotuksen ulkopuolelle. Käteisen nostosta voisi verottaa jopa hiukan enemmän ja käteisen pankkiin palauttamisesta saisi palkkion.

Suuri osa sosiaalietujärjestelmistä voitaisiin purkaa samalla ja keskittyä todellisiin ongelmiin, joita jäisi jäljelle....
Asumistukiongelma ratkeaisi, kun alivuokralaistulon vaikutus eläkkeisiin ja muihin tukiin kuin asumistukiin poistettaisiin. Tämä lisäisi rajusti asuntojen tarjontaa ja lisäisi paineita vuokratason laskuun. Kun asumistukea vähitellen laskettaisiin 80%:sta 50%:iin, niin ihmiset siirtyisivät pikkuhiljaa asumaan ahtaammin mutta edullisemmin.

Opiskelijoiden tulotason parantuminen vähentäisi opiskelijoiden työssä käynnin painetta ja mahdollistaa nopeamman valmistumisen. Opiskelijoiden miehittämiä työpaikkoja vapautuisi muulle syrjäytyneistölle ja tilanne tältä osin paranee.

Työnantajat leikkaisivat kaikkien työssäkäyvien nettopalkasta tuon kansalaisosingon 500€ (tietysti myös eläkkeistä) pois ja tämä olisi jokaisen uusi bruttopalkka ja ainut työnantajan kulu työntekijästä. Kaikki muu kerättäisiin rahansiirtoverolla automaattisesti.

Kun kaikella olisi yhtäläinen tasavero, palkankorotuksissa siirryttäisiin euromääräisiin korotuksiin, koska kukaan ei osta ruokaa eikä mitään muutakaan prosenteilla. Prosenttikorotuksista tulee illuusio, että kaikki saa saman verran, mutta tämähän on pienituloisten prosenttilaskusokeiden huijausta. Kahden prosentin korotus merkitsee kahden tonnin tuloilla 40 euroa lisää ja 4000 tuloilla 80 euroa, eli valmiiksi parempituloinen saa 100% enemmän rahaa. Prosenttikorotukset kasaa varallisuutta parempituloisille.

Libertarismin ja hyvinvointivaltion dialektinen symbioosi. Maksimaalinen vapaus ja minimaalinen byrokratia.

Ja kun demokratia toimii henkilö-ja-ääni periaatteella, niin valtio vertautuu paremmin osuuskuntaan. Jos jotain ahdistaa tuo vero-sana, niin voisihan sen sijaan puhua osuuskunnan käyttömaksusta. Kaikki, jotka toimii yhteiskunnassa, maksavat sen jonkun prosentin käyttömaksua, josta kaikki infrastruktuuri ja palvelut maksetaan. Hiukan positiivista ajattelua peliin.

Käyttäjän alttisalomaki kuva
Altti Salomäki

Jooja-tekniikalle varaukseton peukku!

Sami Ilvonen

On tuossa virheitä. Ei Sosiaalitoimi ole pelkkä lausuntoautomaatti vaan ennemminkin Kela. Sosiaalitoimesta tuskin vähenisi ketään koska asiakasmäärä (= ongelmalliset ihmiset) lisääntyy koko ajan. Ja ne ongelmat eivät ole rahallisia.

Kelalta sen sijaan voisi vähentää enemmän luultavasti.

Samoin 500 euroa ei ole riittävä vaan sen pitäisi olla ainakin 600 euroa.

Todennäköisemmin siinä vaiheessa tulevaisuudessa jos tuo malli tulisi voimaan niin varmaan lähemmäs 700 että sillä pystyisi perusmenot kustantamaan ja pysymään hengissä pakollisten kuukausittaisten kulujen ja laskujen jälkeen.

Ja silloinkin tulisi olla sidottu elinkustannusindeksiin.

Muuten tuossa on samansuuntisia ideoita mitä itse miettinyt.

Kirjoittelen oman kun saan loppuun asti hiottua sen.

Täytyy sanoa että moni on kyllä lobotomoidun tasolla tänne kirjoittajista.

Kannattaisi ottaa monen selvää että mikä on Perusturva, mitä se sisältää ja kuinka se toimii. Tai ei toimi.

Samoin Opintoraha on huonompi kuin mitä monet käyttää koiransa ruokkimiseen kuukaudessa.

Ja vielä sitä pitää sanoa suureksi ja vastikkeettomaksi..

Tony Kunnari

Olen sanonut aiemmin, että meidän talousjärjestelmämme ei tule kestämään nykyisessä muodossaan. Verotus on se avaintekijä miten päivitetään tätä vanhaa järjestelmää vielä, kun sitä tarvitaan, mutta sitten tulee se ongelma, kun pitää opettaa ihmistä uuteen työhön, joka on ollut juuri siinä työssä, jota ei enää tarvita tämän vanhan järjestelmän päivityksen myötä. Hyvä puoli tässä on se, että päivityksen jälkeen nämä ihmiset voivat tehdä juuri sen mitä haluavat ja auttaa samalla kansaa kokonaisuudessaan tekivät he sitten mitä tahansa hyvän esimerkin mukaan. =)

Se osa mitä itse muuttaisin verotuksessa olisi se, että ensin kaikesta tulosta eli numeroista pankkitilillä tulisi maksaa vero. Vero taas tarkoittaisi sitä, että se osa jaettaisiin niihin hyvinvointia ja elämänlaatua ylläpitäviin kehityskohteisiin joihin ne alunperin verojen muodossa olisi pitänytkin mennä. Terveydenhuolto, teknologiakehitys, kehittävä opetus ja niin edelleen. Verotus nykyisessä muodossa on erittäin rajoittava ja "anti-demokraattinen", koska mielestäni yksilöllä tulisi olla se valta maksaa itse se oma vero-osansa. Se on kunnia-asia maksaa osa naapurinsa sairaanhoitokustannuksista, jos tämä loukkaa itsensä. Mie oikeasti ajattelen näin. Tee niin toisille, kuten haluavat heidän tekevän siulle. Tämä on se sydänsyy miksi itse teen sitä mitä teen. Sen tähden myös kirjoitan tämän kommentin tänne. =)

Se mitä itse en siis näe kehittäväksi on se, että tehdään työttömistä poliitikkoja. Näin minusta tuntuu, kun perustulosta ei tarvitsisi maksaa veroja. Mikä sellainen palkkio on, josta ei tarvitse maksaa veroa, jolloin siis ei ylläpidetä kansan hyvinvointia vaan ollaan taakkana ilman kehityksen takauksia? Vertauskuva syntyi siltä perustalta pelkästään, että poliitikot eivät maksa veroja, koska he eivät saa palkkaa vaan palkkioita. Korjatkaa kuitenkin äkkiä sanomisiani mikäli olen väärässä tämän suhteen. En siis tahdo olla rasite ja jättää maksamatta veroani, joka miulle kunnia-asiana ja velvollisuutena toista ihmishenkeä kohtaan kuuluu. Totta kai en näe tässä mitään väärää saada rahaa ilman, että maksaa siitä veroa, mutta itse näen veron juurikin sijoituksena koko kansalle. Se ei siis ole vain jokin summa, joka menee pois siun tuloista vaan se on sijoitus, jotta sie voit olla varma siitä, että naapurillesi taataan varmasti paremmat selviytymisen mahdollisuudet, jos hän teloo itsensä.

Kannatan perustuloa totta kai ilman muuta. Meidän täytyy vain oppia katsomaan ja kehittämään elämää ylläpitäviä asioita elämän mahdollisuuden näkökulmasta. Muu hoituu, kuin itsestään. Maassa maan tavalla. Avaruudessa avaruuden tavalla. Kuussa kuun tavalla. =)

Oma näkemys tarvittavista muutoksista verotukseen:

+ veronmaksun suorittaisi yksilö itsenäisesti oman pankin avustuksella tai ilman avustusta
+ jokaiselle tuloa nauttivalle tilille aukaistaisiin oma verotili verojen tilapäistä säilytystä varten
+ veronmaksun erien suorittamisen voisi valita joko viikottain, kuukausittain tai vuosittain
+ verotus tulisi porrastaa sitä mukaa mitä enemmän on valmis auttamaan muita ihmisiä
+ palkkiot otetaan verotuksen piiriin, jotta kaikki pääsevät tekemään osansa toistensa hyväksi
+ verotyyppejä voisi olla vain yksi ja ainoa tämän selkeyden, sekä yksinkertaisuuden tähden
+ tuet jätetään verottamatta, koska ne eivät olisi tuloa tai vaihtoehtoisesti näitäkin voisi alkaa verottamaan, kun lakaistaan byrokratiaportaita ja näin ollen vapautetaan enemmän verorahoja hyötykäyttöön

Miksi ihmisen tulisi tehdä paperitöitä ja muuta joutavaa, kun voi lakaista kaiken automatisoituun bittivirtaan?

Käyttäjän kangaro kuva
Ros-Britt Kangas

Ajattelisin että perustulon verottaminen, kun kerran kaikille tulee vuodessa vakiomääränä, olisi vaina turha byrokratia ja rahan siirtäminen edestakaisin, omineen kustannuksineen.

Tony Kunnari

Ei tähän tarvita byrokratiaa sen enempää, kuin paskalla käymiseen. =D hihihi

Avaintekijä tässä on se, että otetaan turhat työt pois ihmiseltä ja annetaan ne ohjelmille päätettäväksi millisekunneissa. Ihmisillä näissä turhantoimittajien töissä menee muutenkin huomattavasti kauemmin ja täysin turhaan. Kustannuksia tulisi paljon vähemmän järjestelmään, kun siitä lakaistaan turhat porrakset pois. Muutoin hyvä kommentti. =)

Mitä tuohon rahan edestakaisin kuljettamiseen tulee niin raha ei todellakaan kulje edestakaisin. Ehdotan ottamaan selvää miten raha kulkee. Raha, kuten myös muukin vaihtokaupan väline muodossa tai toisessa, pyörii ympyrää. Ongelma tässä on se, että tuossa ympyrässä on tyhjäntoimittajia, sekä tarpeettomia kehityskohteita, kuten esimerkiksi hävittäjät armeijan käyttöön. Se päivitys mitä ehdotan verotukseen onkin seuraava:

- annetaan yksilön itsensä hoitaa ja maksaa veronsa sinne kehittävään ja/tai kehitettävään kohteeseen, jota itse pitää tärkeänä, jotta verotuksen merkityskin saadaan täysin esille veronmaksajan silmissä
- ohjelma hoitamaan verotus niin yksinkertaiseksi/yksinkertaisesti, että veronmaksaja voi hoitaa sen itse niin, että hän pyytämällä jopa saa selville oman sijoituspanoksensa impaktin kansan kehityksessä

Periaate tämän taustalla on siis seuraava. Tee niin toisille, kuten tahtoisit heidän tekevän siulle. ^__^

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Tuleeko perustulomallin kanssa kasvua?

Pitääkö ihmisten enään silloin ottaa lainaa pankista vai pärjätäänkö ihan ilmankin,koska asuminen on taattu kuitenkin.

Jouni Valkonen

Ainakin siltä osin perustulo lisäisi lainan kysyntää ja siis Björn Wahlroosin tuloja, että perustulo loisi vakaan tulopohjan jokaiselle, joten pankkiireilla ei olisi perusteita evätä (maltillisen) asuntoluoton myöntämistä. Eli jokainen voisi niin halutessaan asua omistusasunnossa tai vuokralla. Koska omistusasumisesta ei rankaistasi sossussa.

Perustulo tukee kestävän kehityksen mukaista talouskasvua, koska lisää kansalaisten ostovoimaa ja siis kotimarkkinoiden kysyntää. Ostovoimaisilla kuluttajilla on mahdollisuus ostaa luomumaitoa sen sijaan että heidän pitäisi ostaa halpatuotantomaassa (ruotsissa) valmistettua tarjousmaitoa.

Käyttäjän jhiden kuva
Johannes Hidén

"Laskelma perustuu tulomalliin, jossa jokaiselle yli 15-vuotiaalle muualla kuin vanhempiensa luona asuvalle maksetaan 500 euroa perustuloa kuukaudessa. Alle 15-vuotiaalle maksetaan perustuloa 115 euroa kuukaudessa."

Voi vain kuvitella, minkälaisen teennäisten asumisjärjestelyjen rykelmän tuollainen saisi aikaan. Muutetaan kirjoille isosisaruksen luo, jollekulle kaverille tai minne vain muualle kuin sinne, missä todellisuudessa asuu. 500 euroa on niin iso raha, että sillä voisi halpaa kämppää pitää jopa tyhjillään.

Käyttäjän alttisalomaki kuva
Altti Salomäki

Käytännössä alle 18-vuotiaan tulisi siis osoittaa perusteet sille, miksi asuu muualla. Tai sitten on muutettava ikärajaa.

15 vuoden iän otin tähän siksi, että väkilukutilastot ikäluokittain olivat saatavissa pykälin, joista yksi oli 15-19.

Sellaista tukimallia ei olekaan, jolla ei voisi kikkailla.

Käyttäjän alttisalomaki kuva
Altti Salomäki

Jonne, tuo on aito haaste, johon en ole löytänyt ratkaisua. Missään nimessä rahaa ei tule maksaa kuvaamissasi tilanteissa. Laillahan sitä voidaan rajoittaa eli henkilöillä tulisi olla vähintään ilmoitusvelvollisuus heidän poistuessaan, mutta valvonta olisi huomattavan vaikeaa.

Käyttäjän Poika kuva
poika heinänen

Käteisnosto olisi keino. Tosin vanhanaikaisen tuntuinen.

Maastamuutto olisi todellinen ongelma, sillä pariskuntana kun muuttaa vaikka sinne intiaan, niin 1000€ on jo kelvollinen raha. Lomailuahan se ei ole (kukin voi tahollaan yrittää lomailua vieraassa maassa 500€/kk tuloilla), mutta kyllä tuolla rahalla voi jossain elää.

Aki Häkkilä

Sitten voikin miettiä, maksetaanko perustuloa henkilölle, jolla ei ole kansalaisuutta ts. maahanmuuttajat? Jos ei kyetä valvomaan, millä edellytyksillä myönnetään kansalaisuus tai oikeus perustuloon?

Käyttäjän kangaro kuva
Ros-Britt Kangas

Vaikka tuo mahdollinen ulkomaalla-oleskelu onkin hankala valvoa, täytyy kuitenkin muistaa etteivät suinkaan kaikki ole huijareita ja monet eivät missään nimessä lähtisi yhtään mihinkään pidemmäksi ajaksi. Myönnän silti että ehkä liian monta kuitenkin. En silti voi myöskään nähdä riittäväksi perusteeksi pistää kansalaisia tiukemmman valvonnan alla.

Mikko Niemelä

Kiitoksia joukkoälylle altistetusta laskelamasta.

Sellaista pointsia olen pyöritellyt, että perustulon myötä työnostajien ("työnantajien") palkkakulut voisivat (ay-liikkeestä riippuen) pienentyä, sillä ihmiset saisivat käteensä saman verran pienemmällä palkalla, koska perustulo maksetaan kaikille. Näin ollen suomalaisen työvoiman kilpailukyky parantuisi perustulon eli valtiollisen subvention myötä. Valtiollisen subvention myötä kilpailu vääristyisi ja voitaisiin ylläpitää sellaista tuotantoa, joka ei ilman subventiota olisi elinkelpoista. Vääristää? Hyvä vai huono?

Olisi esimerkiksi mahdollista nostaa 500€/kk perustuloa ja kutoa puikoilla villasukkia kahden euron tuntipalkalla ja elää ihan ok, vaikka tehdastuotetut sukat olisivat huomattavasti tehokkaampia tuottaa. Söisikö siis perustulo tuotannon kannustimia ja mahdollistaisi matalan tuottavuuden työn korkean tuottavuuden työn kustannuksella? Johtaisiko tämä kansantaloudelliseen katastrofiin? Vai olisiko tämä jopa tavoiteltavaa, sillä se mahdollistaisi inhimillisten vapauksien lisääntymisen kokonaistuottavuuden kasvun myötä (kun kaikki eivät kuitenkaan kudo villasukkia) ja samalla loisi uudenlaisia edellytyksiä mm. yrittäjyydelle (matala tuottavuus ei vie yrittäjää heti konkurssiin, mutta tuottavuus voi parantua ajan mittaan huomattavasti, jolloin "innovatiivisuus" lisääntyy)?

Subventioiden myötä Suomessa ehkä valmistettaisiin yhä kännyköitä. Samalla entiset työttömät voisivat olla taloudellisesti toimeliaita muutenkin kuin kuluttajina ja luoda arvoa sellaisessa matalan tuottavuuden työssä, joka tällä hetkellä ei pärjäisi markkinoilla. Kun tällä hetkellä työttömänä oleva luo työllään vähänkään arvoa, on se taloudellisesti aina parempi kuin pelkät maksetut tuet, jolloin ihminen ei luo arvoa, vaan ainoastaan kuluttaa.

Käyttäjän alttisalomaki kuva
Altti Salomäki

Subventiossa on se ongelma, että palkkojen laskiessa myös verotulot laskevat, eikä perustuloon olekaan enää varaa.

Eilisen illan mietin vastausta löytämättä kysymystä: "Entä jos asioiden tekeminen monimutkaisesti ja irrationaalisesti onkin kansantaloudelle kokonaisuutena etu eikä haitta?"

Mikko Niemelä

Aivan, eli jotta kuvaamani tilanne voisi toteutua, tulisi veroasteen olla laskemaa korkeampi ja/tai käytössä tulisi olla efektiivinen tasavero.

Käyttäjän suuronen kuva
Janne Suuronen

Uutta hyvinvointia ei synny rahaa jakamalla, vaan uutta työtä luomalla. Jos esimerkkilaskelmassa opiskelijoiden etuudet kasvavat, niin sama raha on sitten joltain muulta pois.

Minä olen pohdiskellut vastikkeettoman rahan jakamisen suhdetta suomalaisen kansatalouden tilaan. Yhä pienemmän työssäkäyvän joukon työn hedelmiä aina vain entistä innokkaammin jaetaan työssä käymättömille. Ja kuitenkin tekemätöntä hyödyllistä työtä Suomessa riittäisi; Jos ei muuta, niin ainakin valtion omistamien metsien raivaamista paremman kasvun saavuttamiseksi. Pitkäaikaistyöttömyys ja työvoiman ulkopuolella (paitsi ei eläkeläiset, sairaat) oleminen ovat merkki yhteiskunnan sairaudesta.

Käyttäjän alttisalomaki kuva
Altti Salomäki

Opiskelijoiden raha palaa kulutukseen, ja jos opiskelijoille tyypillisten osa-aikaisten matalapalkkaisten työsuhteiden kysyntä laskee, tarjoutuu näitä töitä työttömille. Työttömien taas on helpompi vastaanottaa tällaista työtä.

Opiskeluoikeus ei suoraan tähän keskusteluun liity, mutta alentaisin kynnystä päästä oppilaitoksiin sisään ja nostaisin kynnystä oppilaitoksissa notkumiseen.

Käyttäjän kangaro kuva
Ros-Britt Kangas

Olisiko peräti niin että perustulon turvin saattaisi syntyä lisää työpaikkoja, kunhan myös katsottaisiin että muita esteitä ja korkeita kynnyklsiä yrittäjyyteen saataisiin korjatuiksi. Samalla ihmiset pysyisivät "työvireissä" kun myös muuttuisi kannatavaksi ottaa pätkätöitä vastaan....niin kun on toistettu jo monessa yhteydessä.

Olli Makkonen

Altti, näytäppä vielä se laskelma, miten pääsit tähän lukuun:

"Mikäli perustulo laskettaisiin suoraan nykyisten ansiotulojen päälle, tällä veromallilla kerättäisiin yhteensä 34,95 miljardia euroa."

Käyttäjän alttisalomaki kuva
Altti Salomäki

Laitan taulukon myöhemmin illalla tai huomenna aamulla, kun olen kotona. Laskelma perustuu tilastoon ansiotuloverotuksesta, jossa on mukana ansiotulot ja ansiotuloja saaneiden määrä. Tähän tuloon on lisätty perustulo ja laskettu tästä edelleen perustulon laskentamallin mukainen verokertymä.

Tatu Chanth

Moro

Alkuun sellainen kysymys, ennen kuin jatkan.

Kuinka hyvin tunnet sosiaalialaa? Oletko ollut siellä töissä vai onko lähipiirissä sosiaalialan työtä tekevää henkilöä?

Jos ei, niin millä perusteella osaat sanoa vähennystarpeen? Työ on muutakin kuin numeroita.

Omasta mielestä automaattinen raha kaikille ei ole ultimate-ratkaisu, on olemassa parempiakin vaihtoehtoja, mutta jos aloitetaan tuosta sosiaalitoimen työnkuvasta. Tällä hetkellä sosiaalitoimessa työskentelevistä työskentelee reilusti yli 100% kuormalla. Olisi mielenkiintoista nähdä miten vähennyksen jälkeen homma toimisi. Sosiaalityötä ei voi paikata tarpeen tullen vuokratyövoimalla ja vaihtuvuus ei saa olla suurta työn haastellisuuden vuoksi, joten olisi tärkeää että ihmiset jaksaisivat työssään.

Tuo malli toiminee paperilla, mutta niin toimii kommunismikin.

Käyttäjän alttisalomaki kuva
Altti Salomäki

Moi Tatu,

Tunnen kyllä sosiaalialan työntekijöitä, mutta kuten keskustelussa on jo aiemmin sivuttu niin sosiaalialan vähennys on arvioitu varmastikin väärin. Vähennys on tarkoitettu laskettavaksi pelkästään hakemusten käsittelyn ja asiakaspalvelun kustannusten vähenemänä pienituloisten toimeentulotuen tarpeen vähenemän myötä. Tämä osa on ainoa kohta, johon laskelma ottaa kantaa. 70% ei ole oikea luku ja kysyinkin aiemmin, mikä on oikea osuus, koska ensimmäinen olettama oli että tilaston luku koskisi pelkästään ns "sossun" kuluja vaikka sen sisällä on todellisuudessa paljon muitakin hallinnonalan töitä kuten vanhustenhuolto.

Sosiaalialalla on paljon sellaisia töitä, joiden kustannus pystytään vielä laskemaan mutta hyötyä ei. Esimerkiksi vankilasta vapautuvalle henkilölle raha ei auta kuin osaan ongelmia, sillä raha ei ole sosiaalityötä vaan rahaa. Tällaiset asiat ovat arvokysymyksiä, joihin en pyri ottamaan kantaa eikä minulle tuota tuskaa korjata laskelmaa ihan mihin tahansa lukuihin jotka aloja tuntevat pystyvät siihen antamaan.

Mutta tiedätkö Tatu mitä? Laskelmassani on se virhe, että sen tulopuolen arvio perustuu menneeseen ja menopuoli pääsääntöisesti tämän vuoden budjettiin. Laskettaessa 2012 budjettiluvuilla myös verotulojen kasvu on suurempi, jopa siinä määrin että sosiaalitoimeen ei tarvita juurikaan koskea. Palaan tähän vähän myöhemmin.

Tatu Chanth

Mun piti aamulla lisätä, mutta töihin piti lähtemäni, että tähän mennessä kattavin kirjoitus perustulosta. Sekä ehdottomasti selkein. Hyvä kirjoitus, joka nostaa keskustelua ja sitä todellakin Suomen sosiaalijärjestelmästä tarvitaan.

Kuten totesit, sosiaalialalla on paljon työtä, mitä ei voi rahalla mitata. Suurin osa siitä työstä on sitä. Vaimoni tekee töitä toipuvien kodittomien alkoholistien kanssa, eikä sen työn arvoa voi laskea millään kalkulaattorilla, paitsi siten, että jokainen työkykyiseksi toipuva ei enää maksa valtiolle.

Ongelma on kuitenkin myös perustulossa se, että se ei tee pienestä työstä kannattavaa. 500 euroa on sen verran pieni raha, että harkinnanvaraisia tukia jouduttaisiin edelleen käyttämään, mikä torppaa työnteon taloudellisen kannattavuuden.

Itse saan tällä hetkellä käteen noin 2k ja olisihan se kiva saada 500e lisää, mutta en koe tarvitsevani sitä, ainakaan tuolla tavalla. Nykyjärjestelmän mukaisesti olisi minunkin muutama vuosi sitten kannattanut jäädä kotiin, koska käteen jäävä raha olisi ollut sama, kuin matalapalkka-alalla, missä olin (vähittäiskauppa), mutta tiedostan sen, että perse homeessa kotona makaamalla ei saavuta mitään, eikä se ole mielenterveydellisesti hyväksi ja olisi ennen pitkää saattanut johtaa syrjäytymiseen (heikko tulotaso ei johda automaattisesti syrjäytymiseen, mutta se on kokonaan toinen aihe, myös rikkaissa on paljon syrjäytyneitä).

Työnteosta pitäisi saada kannattavaa ja enne kaikkea houkuttelevaa. Perustuloa parempi vaihtoehto olisi minimi taloudellinen elintaso, pienellä marginaalilla, että lyhyet työt eivät söisi tukia, eikä aiheuttaisi hakurumbaa. Se ei tulisi edes kalliiksi ja toisi myös helpotusta kelan ja sosiaalitoimistojen työtaakkaan. Tämä tulisi myös taloudellisemmaksi vaihtoehdoksi, koska keski- ja hyvätuloiset (2k ->) harvemmin tarvitsevat tukea.
Houkuttelisiko se silloin yrityksiä palkkaamaan vielä enemmän pätkätyöläisiä? Ehkä, mutta hyvät tekijät löytävät kyllä töitä ja menestyvät ja kehittyvät yritykset haluavat pitää hyvistä työntekijöistä kiinni.

Nyky-yhteiskunnan ongelmat sosiaalisella puolella ovat sen verran isot, että yksittäinen perustulokeskustelu on kohtuullisen väärä lähtökohta, mutta se on tyhjää parempi. On hyvä, että pienituloisten asiaa otetaan esille. Tosin, valtion tämän hetkiset toimet ovat synkistäneet etenkin pienituloisten asemaa, johon pitäisi saada korjaus.

Tällä hetkellä kun talous on mitä on, käyttäisin mieluummin verorahoja oikeasti köyhien auttamiseen, valtionvelan, tai edes sen korkojen, pois maksamiseen ja yleisen infrakstruktuurin ylläpitämiseen. En minä, enkä usko että sinäkään oikeasti tarvitisi sitä 500 e apurahaa, vaikka saisihan sillä mukavasti kaikkea pientä kivaa.

Käyttäjän ollikarkkainen kuva
Olli Kärkkäinen

Tuo veroarvio vaikuttaisi hieman yläkanttiin arvioidulta. Oletko laskenut sen veronalaisesta tulosta vai verotettavasta tulosta?

Vihreiden perustulomallissa laskettiin mikrosimulaation avulla tasaveroasteita, joilla eri suuruiset perustulot saataisiin rahoitettua. Siinähän malli oli hieman yksinkertaisempi, eli perustuloa saivat vaan täysi-ikäiset pois lukien eläkeläiset (joille nykyään on takuueläke). Tuolla määritelmällä 500 € perustulon bruttokustannus on n. 16,7 mrd €. Tuon perustulon rahoittamiseksi tarvitaan 50 % tasavero ilman verovapaata tuloa (laskelmissa on otettu huomioon muiden tukien korvautuminen/väheneminen, mutta ei henkilöstövähennyksiä).

Tuolla 40 % + 500€/kk verovapaana -veromallilla laskelma jää n. 12,3 mrd € miinukselle.

Käyttäjän alttisalomaki kuva
Altti Salomäki

En ole Vihreiden malliiin niin hyvin perehtynyt, mutta siinä on ilmeisesti lähtökohtana että erilaiset ansiotulojen verovähennysoikeudet säilyisivät ennallaan. Silloin tarvitaan nimellisesti korkeampi veroprosentti, vaikka nettotulot toteutuvat tuloluokissa keskimäärin samoina.

Käyttäjän ollikarkkainen kuva
Olli Kärkkäinen

Vihreiden perustulomallissa verovähennyksistä säilyvät asunto- ja opintolainojen korkovähennykset, kotitalousvähennys sekä tulonhankkimis-, työmatka- ja ammattiyhdistysjäsenmaksuvähennykset. Vaikka verotuet vähentävät verotuloja merkittävästi (http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/muist...), ei noista jäljelle jäävistä verovähennyksistä tule niin isoa summaa että se selittäisi laskelmien eron. Tuo laskelmissasi oleva perustulon päälle tuleva 6000 € verotonta tuloa vuodessa aiheuttaa merkittävän vähennyksen verotuloihin.

Onko siis niin että sinun laskelmissasi poistetaan kaikki nykyiset verovähennykset?

Toiseen kommenttiisi: Ei kai sillä ole verotulojen kannalta väliä lasketaanko perustulo ansiotuloon mukaan vai ei, jos perustulo on verovapaata ja ansiotuloista maksetaan tasavero?

Käyttäjän alttisalomaki kuva
Altti Salomäki

Tässä mallissa lähtökohtana on, että kaikki vähennykset poistuvat. Otetaan esimerkki vuoden 2012 talousarvioesityksen luvuilla niin löytyy myös virhe aiempaan.

Palkka- ja eläketulot ovat yhteensä 107 miljardia euroa vuodessa. Tähän summaan lisätään palkkatuloja saavien perustulo 14,616 miljardia. Eläketuloja saavien perustuloa ei huomioida, koska he menettävät vastaavan määrän eläkeansioita.

Saatu summa jaetaan palkka- ja eläketuloja saaneiden määrällä, jolloin saadaan uusi keskivuositulo 31235 euroa.

Tätä vähennetään verovapaa osuus 12 000, jolloin jäljelle jäävästä osuudesta lasketaan verot palkka- ja eläketuloja saavaa kohti. Tämä edelleen kerrottuna palkka- ja eläketuloja saavien määrällä muodostaa verokertymän.

Laskettaessa vuoden 2012 budjetin numeroilla eläkeläisten määrä on merkittävästi suurempi kuin aiemmassa laskelmassani, ja veroprosentin on oltava 44,5 jotta päästään vastaavaan verokertymään kuin alkuperäisessä laskennassa. Aiemman laskelman virhe oli siinä, ettei osaa eläkkeensaajaryhmistä ollut huomioitu.

Joko alkaa täsmätä?

Käyttäjän ollikarkkainen kuva
Olli Kärkkäinen

Ero tulee varmaan ainakin osittain eläkkeiden verotuksesta, mutta nyt en suoraan osaa arvioida selittääkö se eron kokonaan. Saattaa tosin olla että omassa mikrosimuloinnissani on sattunut jokin virhe, mutta ei tuo veroprosentti nyt näyttäisi enää niin paljoa eroavan tuosta 50 %:sta, kun ottaa huomioon että sinun laskelmiisi sisältyy eläkeläiset.

Käyttäjän alttisalomaki kuva
Altti Salomäki

Unohtui äskeisestä, että tietysti myös menopuoli putoaa vajaan miljardin, kun eläkkeensaajien määrä kasvaa. Lisäksi, jos palkansaajista siivotaan alle 6000 euroa tienanneet ansioineen, keskitulo nousee hieman ja siten myös verokertymä.

Vähän hakuammuntaa tämä laskenta silti on ja tarvitsisi vähän järeämmän välineen ja tarkemmat lähtötiedot.

Käyttäjän alttisalomaki kuva
Altti Salomäki

Tässä laskelmassa siis itse perustulo lasketaan palkka- ja eläketuloon mukaan (huomioiden samalla eläketuloa vähentävä osuus perustulosta)

Käyttäjän tsarbombastic kuva
Leo Sammallahti

Suosittelen myös vilkaisemaan sen "oikean" laskelman jonka vihreät teetättivät 2007, tiivistettynä tässä artikkelissa: http://tsarbombastic.puheenvuoro.uusisuomi.fi/9762...

Käyttäjän ollikarkkainen kuva
Olli Kärkkäinen

Laskelmat Vihreiden perustulomalleista, Vasemmistoliiton mallista ja perustulon kokonaismallista löytyvät myös omasta tekstistäni (http://ollikarkkainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/975...). Lisäksi arvioin eri mallien vaikutuksia työnteon kannustimiin.

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Laskelma lähenee todellisuutta. Omissa laskelmissani päädyin samansuuntaiseen tulokseen.

Niille, jotka eivät voi sietää vastikkeetonta tuloa, voisi ehdottaa hieman uudenlaista lainsäädäntöä.

Perustuloon liittyisi velvoite (hurskas toivomus) ympäristön ylläpidosta, vapaaehtoistyöstä yms. Näistä toimista tulisi yhteiskunnan hyväksymiä ja niistä kieltäytyminen olisi tuomittavaa vrt. polkupyörän kypäräpakko.

krista virta

Toimeentulotuen saajille harjoitetaan nykyään myös jälkisanktioita tehdystä työstä. Siis jos lähihoitaja Anna A saa töitä vaikka puoli vuotta sijaisena sairaalassa tienaten 2000e/kk ( josta menettää asumistuen liian korkeiden tulojen perusteella, mutta se kaksion 900e vuokra on maksettava yhä, laskut ym.) ja tämän jälkeen työttömäksi jäätyään joutuu hakemaan apua sossunluukulta, laskelma tehdään seuraavasti: sähkölaskut maksetaan ja vuokra, mutta koska hakija on tienannut samana vuonna n.400-500e/kk ylimääräistä ( olettaen että asumismenot ovat samat) koko toimeentulotukea ei myönnetä ( siis rahaa elämiseen ym.) kunnasta riippuen joko koko loppuvuonna tai vain 4kk:lta, koska oletetaan että ihminen elää sillä n.440e/kk koko ajan ja muu on ylimääräistä tuloa. Tämä malli ei kauheasti motivoi työntekoon, koska työstä ei tienaa juuri lainkaan ( maksimi on 150e/kk kokopäivätyöstä, jonka sosiaalitoimisto voi asiakkaalleen sallia jäävän verojen jälkeen, kaikki muut vähennetään laskelmasta -myös asumistuki) tai näillä jälkisanktioilla. Säästöjen laskeminen ei siis ole niin helppoa perustuloon siirryttäessä, mutta Anna A varmaan kiittäisi, jos työnteosta ei seuraisi rangaistusta enää, vaan tulo on tuloa, eikä pois loppuvuodesta.

Anssi Kuisma

Hallinnollisten tehtävien vähentämisellä saatavat kustannussäästöt ovat kokonaisuuteen nähden sen verran pienet, että ne voisi tässä yhteydessä jättää kokonaan ottamatta huomioon.

Mikäli nettoansiot jäävät alle 118 000 euron vuosiansioissa nykyistä korkeammiksi, niin kaikki laskelman plussahan tulee rikkaiden kiristyneestä verotuksesta!

Onko tuloverotus Suomessa tällä hetkellä tosiaan niin lepsua, että yli 118 000 euroa vuodessa tienaavilta pystyisi puristamaan 10 miljardia euroa hyvinvointivaltion kehittämiseen muutaman prosentin veronkorotuksella?

Käyttäjän alttisalomaki kuva
Altti Salomäki

Ei ihan niinkään, sillä vajaan 10 miljardin verotulojen kasvu syntyy vasta sen jälkeen, kun ensin kaikille on maksettu yhteensä 26 miljardia perustuloa, myös rikkaille.

Marja-Leena Kuronen

Tuo kohta työeläkkeen vähennys vaivaa minua, koska työeläkehän
on yritysten, kuntien, valtion ja työntekijöiden maksamaa rahaa
työeläkelaitoksille. Ja se on ns. siirrettyä palkkaa.

Eli se perustulon pitäisi vähentää sitä vasta niiden osalta,
jotka alkavat kerryttää eläkettä itselleen, kun perustulo on tullut
voimaan ja bruttopalkka olisi sen verran pienempi eli eläkekertymä samoin.

Eli ne, jotka ovatjo eläkkeellä ja ne, jotka ovat siirtymässä
eläkkeelle esim. 5-10 seuraavan vuoden aikana pitäisi laskea pois,
jos heidän työeläkkeensä on tuo 1000 euroa/kk eli veroton raja.
Sen alle jäävät voisivat saada lisänä 'soviteltua' perustuloa.

Sinun mallissa 'lahjoitettaisiin' työeläkelaitoksille 500e/eläkkeensaaja
valtion kassasta. Mutta tämä vaatii vielä pohdintaa, mutta täällä
näyttää olevan ihan järki-ihmisiä, niin eiköhän tuokin ratkaista.
Tuo siirtymäkausi on tuossa siksi, että aikaisemmin eläke alkoi kertyä
vasta 23-vuotiaana.

Marja-Leena Kuronen

Tuosta asumistuesta vielä, olen miettinyt sellaista mallia,
että vuokratuloa ei verotettaisi pääomatulo-%, jos vuokraa vain
yhtä/kahta asuntoa ja olisi joku euroraja/neliömetri.
Silloin kohtuullistuisi vuokrat ja uskoisin, että tuen tarve
samalla vähenisi. Eihän sitä vuokranantajaa kiinnosta muu kuin se
käteenjäävä osuus.

Tämäkään ei ole tietenkään aukoton systeemi, mutta tosiasia on,
että rehellisesti toimiminen on helpompaa kuin kikkailu.

Yksi asia, mikä taatusti vähentäisi kuluja olisi sosiaalitoimen
ja terveyshuollon saumaton yhteistoiminta.

Jouni Jokela

Eiköhän tuo kokolailla kohdallaan ole. Itse laskin tuon perustulovaihtoehdon jo joskus 99-2000, ja päädyin malliin jossa homma olisi hoidettu negatiivisella tuloverolla.

Se on käytännössä muuten sama kuin tuo perustulo, mutta edellyttää että saajan pitää keksiä itselleen ensin vähän tuloja, jolloin niitä helposti tulee varmasti sitten keksittyä lisääkin.

Heh, ja toimiihan se kun eihän niitä veroja pers-aukiset oikeesti muutenkaan maksa.

Tässä muutos-videolla

http://www.youtube.com/watch?v=cyhle6U7oNI

esittelemässäni laskelmassahan myöskin todettiin että jos valtion budjetti järkeistetään niin kaikki alle 25 000 Eur vuodessa tienaavat voi vapauttaa kokonaan tuloveroista, siis 66% kaikista tulonsaajista voitaisiin vapauttaa kokonaan tuloveroista, ja se kustantaisi vain n. 5 Mrd /vuosi. Siis samaa suuruus luokkaa kuin on valtion velan korot.

Käyttäjän k4rv1n3n kuva
Tapani Karvinen

Erinomainen asetelma nykyajan työkaluille, crowdsourced troubleshooting in action. Arvostan.

Otto Rosendahl

Altti, superkiitos! Nyt minun ei tarvitse itse laskea tätä samaa, jonka tiesin jo karkeilla laskutoimituksilla ja arvioilla olevan huippuratkaisu.

Juha Uusitalo

Laskelmassasi ja oletuksissasi on useita ongelmia. Otan tässä nyt kuitenkin esiin vain yhden.

Koska kaikki palkansaajat saavat oletuksessa enemmän tuloja - 6 000 €/kk - niin liikkeellä olevan rahan määrä kasvaa. Vaikka kyse olisi tuottavuudesta johtuvasta rahamäärän kasvusta, niin se aiheuttaisi inflaatiota. Inflaatio on sitä selvempi seuraus, kun kyse on tässä tapauksessa ns painoseteleistä. Oletuksessa eläkkeiden määrät säilyivät ennallaan, osa niistä vain korvattiin perustulolla.

Tämä siis tarkoittaisi eläkeläisten ostovoiman heikkenemistä.

Lisäksi on huomattava, että inflaatio vaikuttaa myös kaikkiin palkansaajiin. Vaikka rahamäärä olisi sama, niin ostovoima ei olisi. Varmoja ja selviä häviäjiä olisivat siis eläkeläiset, mutta muitakin löytyisi, kun vain tajuaa tarkastella ostovoimaa.

Talous on dynaamista ja koordinaatiomuunnokset on otettava huomioon.

Käyttäjän alttisalomaki kuva
Altti Salomäki

Liikkeellä olevan rahan määrä ei suinkaan kasvaisi niin paljon kuin oletat, kun huomioidaan verotuksen vaikutus. Millään hetkellä liikkeellä olevan rahan määrän ei tarvitse olla merkittävästi nykyistä suurempi.

Juha Uusitalo

Et tainnut lukea kommenttiani ajatuksella. Sinun laskelmistasi seuraa, että liikkeellä olevan rahan määrä on suurempi. Minä en esittänyt mitään muuta kuin huomion siitä, että se vaikuttaa väkisin ostovoimaan. Et edes myöntänyt, että eläkeläisten ostovoima vähenee tässä mallissa väistämättä.

Toivoisin perusteluita vastauksellesi. Nyt esitit vain kaksi väittämää, joista ensimmäinen väite on selvä valhe. Oletukseni rahamäärän kasvusta johtuu suoraan mallistasi ja esitin sille vain arvion, että se johtaa väistämättä inflaatioon - inflaation suuruusluokkaa en esittänyt. Suuruusluokasta on mahdoton sanoa mitään etu- tai jälkikäteen, koska mallia ei voi käytännössä kokeilla. Toiseen väittämään sinun tulisi osoittaa korjausmalli, joka taas muuttaisi kaikkien edellisten laskelmien tulokset.

Valtiontalouden ennusteissa tuon kokoluokan tulojen muutoksissa arvioidaan aina myös sen inflaatiovaikutuksia ja myös sen vaikutuksia ostovoimaan. Suosittelen tutustumista aiheeseen - ja sitten ymmärrät tehneesi laskuvirheen.

En tiedä miten tuttuja sinulle ovat differentiaaliyhtälöt ja osittaisdifferentiaaliyhtälöt, mutta ne ovat kuitenkin kansantaloustieteellisten mallien yksi perusta. Sinun mallisi ei ota huomioon sen itsensä aiheuttamaa muutosta ja se on yksinkertaisesti ja selvästi laskuvirhe.

Käyttäjän alttisalomaki kuva
Altti Salomäki

Täsmennyksenä vielä että perustuloa ei ole välttämätöntä maksaa ulos, koska verotilijärjestelmä on jo olemassa ja tulossa ymmärtääkseni käyttöön kaikille. Siinä mielessä olet oikeasssa, että jos jokaiselle ihan oikeasti maksettaisiin perustulo tilille ja työnantajat maksaisivat palkat ennakonpidätyksineen, pitäisi liikkeellä olevaa rahamäärää lisätä.

Kun olisi käytössä verotili, veroton tulo-osuus ja yksi veroprosentti, olisi äärimmäisen helppoa maksaa perustulo kuukausittain siten, että ensisijaisesti palautetaan ennakonpidätettyä tuloa verotililtä. Kun se loppuu, maksetaan oikeasti rahaa ulos. Käytetäänkö tästä nimitystä perustulo vai negatiivinen tulovero, onkin jo semantiikkaa.

Juha Uusitalo

Liikkeellä oleva rahamäärä kasvaa, kun sitä on kansalaisilla enemmän käytössä. Jos päädyt laskelmissasi muuhun, tiedät tehneesi virheen.

Jos muiden kansanosien käytettävissä oleva rahamäärä kasvaa ja yhden pysyy samana, niin heidän ostovoima, joiden rahamäärä pysyy samana, heikkenee.

Koska otit suurimman rahoituksen veromallistasi keventäen verotaakkaa, niin sinun olisi jo heti pitänyt alkaa epäillä siellä olevan laskuvirhe. Minä näytin sen sinulle ja mieti sitä rauhassa, siitä voit oppia eniten.

Käyttäjän bengtkvick kuva
Bengt Kvick

Hienoa että joku on jo aloittanut perustulolaskemisen. Se perustulo jota itse edotin on kuitenkin 1800e/kk -vero, maksetaan miltei samoin.
Mutta tarkoituksena tukea pk-yrityksiä siten että jos palkka nykyisin esim.3000e/kk Tulo säilyisi 3000. Mutta valtion maksama 1800 otetaisiin huomioon taulukkopalkoissa ja näin yrittäjän maksama palkka olisi 1200e/kk
Mutta yritystä verotetaiisiin myös edusta.

Hyvä kuitenkin että asiaa ehdotellaan ja muokataan. Mun malli perustuu siihen että Suomessa on pakko asua ja elää ja nettotulona 1400e on sillä rajalla, kun asumistuet ym. poistuu. Näkisin tämän paremmaksi malliksi koska edellyttäisi toimimaan kykyjensä mukaan, koulutuksesta kuntoutukseen.

Elikä vaihtoehto 2 eikä maksa valtiolle oikeasti mitään.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La

Asumistuki ei oikein riitä koko vuokraan. Monesti jää vielä paljon maksettavaa vuokralaiselle.

Käyttäjän SimonWahlroos1 kuva
Simon Wahlroos

Perustuloa karsastavilla politikoilla on jokin sanoin kuvaamaton tarve pitää yllä eriarvoisuutta aiheuttavaa sosiaaliturvajärjestelmäämme, jossa julkisen sektorin työntekijät voivat "arvokkampina" pyöritellä paperisotaansa ja kuvitella olevansa sitä parempaa työssäkäyvää väkeä, kuin tuille päätyneet työttömät yms. vastikkeettoman edun saajat. Perustulo muuttaisi kerralla yhteiskuntamme tasa-arvoiseksi, mikä lienee "paremmalle" paperinpyörittelijäväelle vastenmielistä. Kummatakaan eivät kuitenkaan tuota nettoveronmaksua, joten olisi jo korkea aika muuttaa järjestelmää.
Asumistuenkin voisi muuttaa aluekohtaiseksi könttäsummaksi esim. 200€ per hlö niin, ettei kenekään tuottamattoman kyttäävän byrokraatin tarvitse toimistossaan laskeskella asuineliöitä tai miettiä elävätkö eri sukupuolta edustavat kämppikset samassa taloudessa vai ovat eri ruokakuntia. Sellainen paperisota ei edistä kansantaloudellista tuottavuuttamme, kuten se jos paperinpyörittelijät tekisivät oikeita töitä.

Äänestäkäämme vaaleissa sitten suoraa demokratiaa kannattavia ehdokkaita, jos haluamme MUUTOKSEN nykyiseen epätasa-arvoa ruokkivaan sosiaaliturvaan.

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Kaksi räikeää epäkohtaa:

1. Asevelvollisille ei edelleenkään mitään. Miehet siis tekevät jatkossakin ilmaistaa maanpuolustustyötä valtiolle.
2. Eläkkeitä leikataan 500 euroa kuussa verrattuna työssä käyviin.

Meiltä eläkeläisiltä on pidätetty meidän omasta palkastamme tai työnantajamme on maksanut palkkojemme lisäksi noin 150 miljardin euron verran eläkerahastoihin. Kai saamme alkaa purkaa näitä rahastoja nuo samaiset 500 euroa kuussa? Purkaminen kestää tälla tavalla noin 220 kuukautta eli noin 18 vuotta.

Uusien, tulevien eläkeläisten ei tarvitse olla huolissaan. Hehän voivat pistää lisäeläkkeisiin tuon ilmaiseksi saamansa 500 euroa kuussa. Siitä kertyy ennen eläkeikää jättipotti, 40 vuoden työrupeamalla se tekee 240 000 euroa ilman korkoja. Ei heidän tarvitse nauttia meidän keräämistämme eläkerahastoista.

Vai aiotko sosialisoida eläkerahastojen rahat?

Käyttäjän SimonWahlroos1 kuva
Simon Wahlroos

veikkaan että EU pankkiirit ovat sosialisoineet eläkerahastomme pankkitukiinsa paljon enne kuin pääsemme suoran demokratian kansanäänestyksessä päättämään Sveitsin tavoin perustulosta tämä blogin kuvailemalla tavalla.

Käyttäjän SimonWahlroos1 kuva
Simon Wahlroos

Asevelvollisuudesta pitäisi hyvittää antamalla perustlon lisäksi pieni pala valtion maata, jolloin olisi jotain maata jota puolustaa, eikä niin että asevelvolliset puolustavat tarvittaessa valtiotamme lobbaavien korporaatioiden etuja, kuten nykyään.

Käyttäjän alttisalomaki kuva
Altti Salomäki

1. Asevelvollisuus pitäisi lopettaa kokonaan.

2. Työssäkäyvät eivät saa 500 euroa, koska verotus leikkaa perustulo-osan useimmilta työssäkäyviltä pois. Perustulo hyödtyttää tosiasiallisesti vain pienituloisia ja tulottomia joustavuutensa ansiosta. Eläkkeitä järjestelmä toisi verotuksen noustessa lähemmäs todellisesti rahastoitua tasoa.

Olli Polli

Tämäkin osa putoaisi pois: "Eläke- ja muut sosiaalisiin etuuksiin liittyvät asiat 1 888"

http://tilastokeskus.fi/til/julo/2011/julo_2011_20...

Käyttäjän NiinaHietalahti kuva
Niina Hietalahti

Kiitos Altti! Tätä olen odottanut, mutta en ole itse osannut laskea. Perustulo on vastaus moneen ongelmaan, eikä vähiten harmaan talouden ehkäisemiseen. Lisäksi tärkeänä näen ihmisoikeudet, jotka eivät nykysysteemissä toteudu, kun ihmisiä pompotellaan luukulta toiselle ja virkamiehet piiloutuvat toimistopöytiensä taakse lähettäen ihmisille automaattibumerangeja, joita aletaan käsitellä tapauskohtaisesti vain valitusmenettelyn kautta. Miten lähdetään ajamaan asiaa tästä eteenpäin?! Olen mukana lobbaamassa!

Käyttäjän markstenback kuva
Mark Stenbäck

Asiassa on sekin puoli, että 500 € / kk perustulo mahdollistaisi työssäkäyvien palkan leikkaamisen vastaavalla summalla ilman, että henkilön tulotaso putoaa tuoden kuitenkin huomattavia säästöjä yrityksille.

Esimerkiksi kymmenen henkilöä työllistävällä yrityksellä henkilöstökulut putoaisivat 5 000 € / kk eli vuodessa säästöä kertyisi 60 000 €. Tämä puolestaan mahdollistaisi yhden tai kahden uuden työntekijän palkkaamisen tai lisäinvestoimisen yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen.

Kun puhutaan tuhansia ihmisiä työllistävistä suuryrityksistä, niin hyöty alkaa jo olemaan varsin tuntuva.

Tästä seuraisi, että vaikka julkisella puolella työpaikkoja vähennettäisiin, niin yksityisellä puolella vastaavasti kyky työllistää parantuisi olennaisesti. Tästä edelleen seuraisi säästöjä työttömyyskuluissa sekä lisätuloja verotuksen kautta, kun työttömät pääsevät nopeammin takaisin työelämään.

Yleisesti ottaen hieno laskelma, mutta itse kannattaisin 800-1000€ kansalaispalkkaa.

Toimituksen poiminnat